Ihmiskunta kehittää teknologiaa tällä hetkellä nopeammin ja radikaalimmin kuin koskaan ennen. Tämä vaikuttaa meidän jokaisen arkeen, ja on aivan keskeinen asia Suomen ja suomalaisten tulevaisuudelle, että pysymme kärkijoukossa teknologisessa osaamisessa ja innovaatioissa. Mitä on siis luvassa?
Tämä blogiteksti on tiivistelmä Jarno Limnellin puheenvuorosta Suomalaisen koodin seuraavat 10 vuotta -juhlaseminaarissa 8.10.2025. Katso myös esityksen videotallenne (YouTube) ja esitysdiat.

Suomen tulevaisuudesta puhutaan paljon talouden ja turvallisuuden näkökulmasta, mutta yksi teema jää politiikassa yllättävän pienelle huomiolle: teknologia. Kansanedustajan ja kyberturvallisuuden dosentin Jarno Limnellin mukaan se on virhe. Teknologinen kehitys on tällä hetkellä maailman merkittävin muutosvoima – ja kiihtyy edelleen. Jos Suomi haluaa menestyä, teknologia ei voi olla sivuroolissa.
Selviytymisen Suomesta menestyksen Suomeen
Suomen historia perustuu selviytymiseen. Limnell muistutti, että presidentti Mauno Koivisto aikanaan kiteytti Suomen idean juuri näin. Mutta vuosi 2025 ei hänen mielestään enää voi olla selviytymisen aikaa.
“Kyllä minä ainakin haluan omille lapsille ja muille jättää sellaisen Suomen, joka on eteenpäin katsova, joka on tekevä, joka saa asioita aikaan ja joka on menestyvä.”
Menestys syntyy tekemisestä, innovaatioista ja toivosta. Limnell painottaa, että Suomi tarvitsee perusteltua tulevaisuudenuskoa – ei sinisilmäisyyttä, vaan ymmärrystä siitä, että teknologia avaa markkinoita ja mahdollisuuksia, joita meidän ei pidä ohittaa.
Teknologiapuhe on tekoja, ei hypeä
Limnell kertoo, että eduskunnassa teknologiaa käsitellään huomattavan vähän, vaikka se vaikuttaa lähes jokaisella politiikan alueella. Hän vetosi yleisöön ja meihin kaikkiin, jotta toisimme lisää teknologiapuhetta yhteiskuntaan: selkeää, konkreettista viestintää siitä, mitä teknologia mahdollistaa ja miksi sillä on merkitystä.
Erityisesti hän kaipaa positiivisia, mahdollisuuksia korostavia näkökulmia: ei vain uhkia, vaan ratkaisuja ja kilpailukykyä.
Kaikki suomalaiset firmat ovat softafirmoja
Limnellin linjaus on yksinkertainen: tänä päivänä jokainen yritys on digiyritys, ja jopa jokainen yritys on softayritys. Niin vahvasti digitalisaatio ja teknologia on läsnä.
Tästä syystä ohjelmistoyrityksillä on erityinen rooli turvallisuudessa. Softafirmojen pitäisi nähdä turvallisuus sekä riskinä että mahdollisuutena:
- riski: kasvava kiinnostus Suomen innovaatioihin, mm. vakoilu.
- mahdollisuus: kasvavat markkinat turvallisuusteknologialle ja puolustusteollisuudelle.
Limnellin ohje ohjelmistoyrityksille on selkeä:
Turvallisuus tulee suunnitella alusta alkaen mukaan – turvallisuus by design – mutta tulevaisuudessa myös etiikka by design on välttämätöntä.
Uusi ulottuvuus: ihmismieli sodankäynnin keskellä
Nato tunnistaa jo viisi sotilaallista ulottuvuutta (maa, meri, ilma, avaruus, kyber). Limnell arvioi, että seuraavaksi mukaan nousee ihmismieli.
Digitalisaation ja teknologian aikakausi tekee mahdolliseksi vaikuttaa suoraan:
- ihmisten tunteisiin
- mielikuviin
- päätöksentekoon
- todellisuuskäsitykseen
Tämä tuo eettiset kysymykset entistä keskeisemmiksi – ja lisää vastuuta myös ohjelmistokehittäjille.
Markkina kasvaa – kuka ottaa paikan?
Epävakaassa maailmantilanteessa markkinat turvallisuusteknologialle ja puolustukseen kytkeytyvälle kaksikäyttöteknologialle kasvavat rajusti. Nato on jopa päättänyt nostaa puolustusmenonsa 5 % tasolle, mikä kasvattaa markkinaa valtavasti.
Suomella on vahvuuksia, esimerkiksi:
- kvanttiteknologia
- avaruusteknologia
- seuraavan sukupolven verkot
Silti päänavaus näille markkinoille vaatii yhteistyötä: yritysten, kaupunkien ja valtioiden yhteisiä avauksia – ei yksin puurtamista.
Luottamus on Suomen kovin pääoma
Teknologian rinnalla Limnell nosti esille vielä yhden asian tärkeämmäksi kuin mikään yksittäinen innovaatio: luottamus.
Suomessa vallitsee luottamus, jollaista monessa muussa maassa ei ole.
Luottamus mahdollistaa:
- yhteistyön
- turvallisen innovoinnin
- kansainvälisen kumppanuuden
- teknologian vastuullisen kehittämisen
”Kun pidämme luottamuksesta huolta, voimme luottaa siihen, että hyvin meidän käy.”
Lopuksi
Ohjelmistoyrityksille Limnellin viesti on, että turvallisuus ja etiikka on otettava mukaan alusta lähtien, kasvu löytyy yhä useammin turvallisuus- ja kaksikäyttöteknologioista, ja markkinoille pääsy edellyttää yhteistyötä. Samalla koko yhteiskunnan tulisi lisätä teknologiapuhetta, nähdä teknologia strategisena menestystekijänä ja vaalia Suomen tärkeintä pääomaa – luottamusta.
Kun uskallamme rakentaa rohkeasti, mutta vastuullisesti, Suomi voi olla muutakin kuin selviytyjä: se voi olla menestyjä.