Julkisen talouden korjaustalkoot – koodaamallako?

Suomen taloudellinen tulevaisuus on kaksijakoinen. Meillä on ongelmia talouskasvussa ja julkinen talous on huonossa jamassa. Toisaalta meillä on hyvä koulutustausta ja kansakuntana olemme yhtenäinen ja tottunut selviämään erilaisista vaikeuksista hyvin arvosanoin. Kysymys kuuluukin: mistä tulevaisuuden talouskasvu syntyy? Voidaanko sitä synnyttää koodaamalla?

Tämä blogiteksti on tiivistelmä Tuulia Hakola-Uusitalon puheenvuorosta Suomalaisen koodin seuraavat 10 vuotta -juhlaseminaarissa 8.10.2025. Katso myös esityksen videotallenne (YouTube).

Tuulia Hakola-Uusitalo Bio Rexin lavalla.
Kuva: Koodia Suomesta ry / valokuvaaja Niina Stolt, CC BY-SA 4.0

Suomen julkinen talous on jo pitkään kulkenut suuntaan, jota Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo kuvasi yksiselitteisesti: rapakuntoon. Finanssikriisin jälkeen julkiset menot ovat olleet vuodesta toiseen suuremmat kuin tulot, mikä on johtanut velan lähes kaksinkertaistumiseen 15 vuodessa. Tilannetta ovat pahentaneet koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota ja energiakriisi, mutta taustalla on ennen kaikkea rakenteellinen ongelma: Suomi käyttää pysyvästi enemmän kuin tienaa.

Samaan aikaan talouskasvu on hiipunut. BKT:n kasvu on 2010-luvun jälkeen pyörinyt lähellä nollaa, eikä BKT per asukas ole noussut vuosiin. Ikääntyminen heikentää työvoiman kasvua, mikä tekee perinteisistä kasvun lähteistä aiempaa rajallisempia.

Missä koodarit ovat tilastoissa?

Kun puhe kääntyy koodaamisen mahdolliseen rooliin talouden pelastajana, törmätään ensimmäiseen ongelmaan: tilastot eivät tavoita koodareita. He työskentelevät lukuisilla toimialoilla, eikä ammattiluokituksista löydy selkeää ryhmää. Tilastokeskuksen mukaan varsinaisen koodari-nimikkeen alla olisi vain alle sata henkilöä – luku on selvästi harhaanjohtava.

Lähimmät toimialaluokituksen ryhmät, kuten tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat, muodostavat noin 4,5 % Suomen työntekijöistä. Mutta edes tämä ei kuvaa täysin ilmiötä, joka nivoutuu läpi toimialojen.

Tutkimuskirjallisuus ei tarjoa paljoakaan tukea: digitalouden kokonaisarviot ovat epätarkkoja, ja kansainvälinen tutkimus keskittyy enemmän mittaamismetodeihin kuin alan vaikutuksiin.

Voiko koodaus olla kasvun moottori?

Vaikka tarkkoja lukuja ei ole, ekonomistin näkökulmasta koodauksen ja laajemmin digitalisaation merkitys on ilmeinen nimenomaan tuottavuuden kautta. Kun työvoiman kasvu hidastuu ja pääoman kasvu on rajallista, jäljelle jää talouskasvun tärkein lähde: tuottavuus.

Digitaalisten ratkaisujen vahvuuksia ovat:

  • monistettavuus – samoilla panostuksilla voidaan tavoittaa suurempia markkinoita
  • nopeus ja automaatio – työvaiheita voidaan korvata, tehostaa ja yhdistää
  • skaalaedut ja kilpailu – teknologia mahdollistaa kansainvälisen kilpailun ja innovoinnin
  • tapa tehdä asioita uudella tavalla, ei vain teknologialla itsellään vaan toimintatapoja muuttamalla

Tulevaisuuden kilpailukyky riippuu siitä, kuinka hyvin nämä hyödyt realisoidaan. Suomalaisten ohjelmisto-osaajien pelikenttä on globaali – ja samalla globaali kilpailu kohdistuu Suomeen.

Entäs se julkisen talouden tasapainotus?

Julkisen talouden tasapainottaminen on lopulta yksinkertaista: valtion, sote-alueiden, kuntien ja sosiaaliturvasektorin tulojen ja menojen tasapaino on ratkaistava.

  • Tuloihin eli lähinnä verotukseen vaikuttavat verotuksen taso sekä veropohja: työllisyys, liiketoiminnan laajuus ja kulutus.
  • Menoihin taas vaikuttavat koulutus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuet sekä sosiaaliturva, mukaan lukien eläkkeet.

Paremman tiedon puutteessa on todettava, että jää nähtäväksi, mikä on koodauksen ja ohjelmistoalan rooli tässä kokonaisuudessa.

Lopuksi

Puheenvuoron tärkein viesti oli realistisen rohkaiseva: vaikka tilanne on vaikea, digitalisaatio ja sen mahdollistama tuottavuuden kasvu on Suomen vahvin kortti talouskasvun ja julkisen talouden tasapainottamisen näkökulmasta.

Katso puheenvuoro YouTubessa.