Koodista kasvuun – miten Suomen seuraava decacorn rakennetaan?

Startupit ovat nopeimpia yrityksiä synnyttämään valtavaa kasvua. Usein tämä kasvu rakennetaan koodin varaan – mutta miten koodin merkitys muuttuu tekoälyn aikakaudella? Miten suomalaiset startupit valmistautuvat tähän ja mitä ne tekevät toisin kuin kymmenen vuotta sitten? Kasvuyrittäjyyden edellytykset eivät synny tyhjiössä. Tarvitsemme mukaan koko yhteiskunnan – sijoittajat, päättäjät, opettajat, tutkimusyhteisön ja jokaisen meistä. Mikä on meidän roolimme siinä, että suomalaiset startupit voivat kukoistaa ja rakentaa uutta hyvinvointia Suomelle?

Tämä blogiteksti on tiivistelmä Jyri Engeströmin puheenvuorosta Suomalaisen koodin seuraavat 10 vuotta -juhlaseminaarissa 8.10.2025. Katso myös esityksen videotallenne (YouTube).

Kuva: Koodia Suomesta ry / valokuvaaja Niina Stolt, CC BY-SA 4.0

Suomessa puhutaan paljon talouskasvun pysähtymisestä, mutta vähemmän siitä, mistä kasvu tulevaisuudessa oikeasti syntyy. Sarjayrittäjä ja sijoittaja Jyri Engeström (Lifeline Ventures) muistuttaa, että ratkaiseva voima ei ole perinteinen teollisuus vaan koodiin perustuvat kasvuyritykset.

Suomi on kuin sammakko lämpenevässä kattilassa

Engeströmin mukaan Suomi on 18 vuotta junnannut paikallaan talouskasvussa. Kun muut maat kasvavat, meidän suhteellinen asemamme heikkenee: ostovoima laskee ja julkiset menot paisuvat. Tilannetta ylläpidetään velalla, mikä luo illuusion siitä, että kaikki olisi vielä hyvin.

Samalla työikäisten määrä pienenee ja kokonaisilla sukupolvilla on vähemmän työtunteja kuin ennen. Kun työmäärä ei kasva, kasvun ainoa lähde on tuottavuus – ja tuottavuus syntyy teknologiasta ja osaamisesta.

Mistä kasvua syntyy ja kuka rakentaa Suomen seuraavan decacornin?

Kun tutkitaan pörssiyrityksiä Yhdysvalloissa ja Euroopassa, on selvää, että talouden kasvu on viime vuosikymmeninä tullut lähes yksinomaan teknologia-startupeista. Sama dynamiikka on nähtävissä Suomessa: yritykset kuten Oura, Iceye, Supercell ja Woltovat nostaneet Suomen tuottavuutta aivan eri mittakaavassa kuin yksikään muu toimiala.

Suomi kaipaakin nyt kunnianhimoisia perustajia, jotka osaavat sekä rakentaa koodiin perustuvan tuotteen että organisoida ihmisiä sen ympärille. He ovat ne, jotka ratkaisevat Suomen tuottavuuskriisin.

Hyviä uutisia: Suomen yksisarviskehitys on kasvussa

Engeströmin mukaan Suomen yksisarviskehitys seuraa Ruotsin jalanjälkiä 5–6 vuotta jäljessä.

Lifeline Ventures ennustaa, että Suomeen syntyy 10–15 uutta yksisarvista (yli miljardin arvoista startupia) seuraavan investointisyklin aikana. Syitä:

  • Osaajien määrä 5–6-kertaistunut.
  • Rahoitus ennätystasolla – jopa 2 mrd € vuodessa startupeille.
  • Kasvuyhtiöiden määrä valtava, 40 000 yritystä kansainvälisessä vertailussa.

Yksi merkittävä korrelaatio:
➡ Jokainen 100 miljoonaa € lisää myöhäisen vaiheen rahoitusta luo Suomeen yhden uuden unicornin 6 vuoden sisällä.

Lopuksi

Engeströmin puheessa toistuu ajatus merkityksellisestä työstä: koodin, tuotekehityksen ja startup-yrittäjyyden kautta pelastetaan koko kansantalous. Tämä työ ei ole vain yksilön voitto vaan yhteinen ponnistus.

Engeströmin toive Suomelle ei ole tekninen vaan kulttuurinen: Meidän pitää aktiivisesti haluta, että toiset onnistuvat. Lisäksi tarvitsemme reipasta ”tehdään vaan” -asennetta.

Katso esitys YouTubessa.

Lukuvinkki: Jos haluat kuulla lisää siitä miten decacorn rakennetaan, tutustu Engeströmin ja Timo Ahopellon tuoreeseen Startup-käsikirjaan.