Paneelikeskustelun osallistujina olivat mukana yhdistyksen puolesta puheenjohtaja Janne Kalliola, hiilineutraaliusmerkin saaneen Hiottu Oy:n toimitusjohtaja Satu Lapinlampi, kestävän ICT-kehityksen asiantuntija Antti Sipilä TIEKEstä sekä asiakkaan näkökulmaa mukaan tuonut Jusu Toivonen Rukakeskus-konsernista.
Paneelin juonsi Satu Heikinheimo ohjelmistoyritys Fraktiosta, joka on myös saanut hiilineutraaliusmerkin. Satu aloitti kysymällä, kenen vastuulla vastuullisuus on.
Janne Kalliolan mukaan softan tekijällä on suuri vastuu, mutta ostajalla vielä isompi kuin toimittajalla: “Kultainen sääntö: kellä kulta, sillä säännöt.”
”Vastuullisuus lähtee monesti siitä henkilöstä, jota asia kiinnostaa”, kommentoi Satu Lapinlampi.
“Palveluntarjoajien täytyy pitää asiaa esillä”, sanoi Jusu Toivonen. Tietoisuuden lisääminen on iso haaste, mutta Koodia Suomesta -hiilineutraaliusmerkki on tähän yksi tapa, totesi Janne Kalliola. Hiilineutraaliusmerkin kriteerien noudattaminen ohjaa yrityksen toimintaa arjessa ja valinnat joutuu perustelemaan.
“Pk-yritykset ovat tietoisuuden lisäämisessä keskeisessä asemassa”, muistutti Antti Sipilä ja korosti julkisen sektorin merkitystä ICT-hankinnoissa. Sillä on hyvät mahdollisuudet ottaa edelläkävijän rooli hiiliviisaissa hankinnoissa. “Onko tärkeämpää täyttää säädökset vai tehdä hyvä hankinta?”
Mitä hyötyä vastuullisuudesta on?
Jusu Toivonen kertoi, että Pyhä ja Ruka ovat olleet hiilineutraaleja vuodesta 2008. Se auttaa mm. rekrytoinnissa: nykyajan nuoret arvostavat. Vastuullisuus näkyy myös asiakaspalautteissa ja menestyksenä kansainvälisissä matkailualan kilpailuissa.
“On tutkittu asia, että 73 % nuorista kuluttajista on valmiita maksamaan enemmän vihreämmästä tuotteesta”, huomautti Antti Sipilä.
“ICT-alan energiankulutus kasvaa nopeasti ja tehoton koodi on huonoa sekä ympäristölle että asiakkaan lompakolle”, totesi Janne Kalliola. “Kauppatasekin kiittää, jos käytämme vähemmän ulkomailla sijaitsevaa pilvilaskentatehoa.”
“Raudalle on mittareita, mutta koodille ei ole ollut”, sanoi Antti Sipilä.
“Koodin tehokkuutta voidaan mitata sähkön kulutuksella, mutta se ei kerro, missä on vika”, lisäsi Janne Kalliola ja peräänkuulutti demoskene-kulttuurin osaamista.
Jusu Toivosen mukaan toimintatapojen muuttaminen arjessa on haastavinta.
“Koodarit ovat maailman parhaita työkavereita”, kehui Satu Lapinlampi: henkilöstö arvostaa vastuullisuustoimia. Antti Sipilä lisäsi, että onnellinen koodari tekee tutkitusti myös parempaa koodia.
Miten alkuun hiilineutraaliudessa?
“Yhteistyöllä eteenpäin”, kannusti Antti Sipilä ja kutsui yleisöä mukaan TIEKEn Green ICT-hankkeisiin.
“Matkan ei tarvitse olla yksinäinen”, rohkaisi Satu Heikinheimo.
“Itse ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia”, komppasi Satu Lapinlampi. “Hiottu on saanut hyvää palautetta asiakkailtaan Koodia Suomesta Hiilineutraaliusmerkistä. Merkin kriteeristö on tiukka, se on ilmainen ja sen toivotaan olevan väliaikaisratkaisu matkalla koko talouden hiilineutraaliuteen. Mutta tällä välillä sen tulee auttaa edelläkävijöitä erottumaan.”
“Juna menee jo aika kovaa edistyksellisissä firmoissa”, totesi Janne Kalliola. “Nyt kannattaa aloittaa. Vaikka ei vielä tiedäkään kaikkia vastauksia, matka opettaa kyllä.”
Aloita näistä!
Koodia Suomesta ry:n järjestämien webinaarien tallenteet ovat vapaasti yhdistyksemme jäsenten henkilöstön käytettävissä. Webinaarisivulta voit tilata pääsylinkin, mikäli sinulla on käytössäsi jäsenyrityksemme sähköpostiosoite.
- Hiilijalanjäljen laskenta 26.5.2021. Asiantuntijana Sanna Taskila, Macon Oy
- Hiilijalanjäljen pienentäminen ja kompensaatio 2.6.2021. Asiantuntijana Sanna Taskila, Macon Oy
- Matka hiilineutraaliuteen 1.6.2022. Mikko Paltamaa ja Suvi Laukkanen Konseptolta sekä Satu Lapinlampi Hiotulta avaavat yritystensä matkaa hiilineutraaliuteen: mitä tehtiin ja miten laskentaa ja kompensointia suoritettiin?
Katso täältä SuomiAreena-paneelikeskustelun tallenne.
Lisätietoa Koodia Suomesta ry:n hiilineutraaliusmerkistä.
Kuva: Jonna Ranta