Koodia Suomesta ry jakaa vuosittain Suomalaisen koodin edistäjä -palkinnon suomalaisen ohjelmistoalan ansiokkaasta edistämisestä. Vuonna 2025 palkinnonsaajia valittiin yhdistyksen 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaksin kappalein: kestävyysasiantuntija Susanna Kallio sekä startup-sarjayrittäjä Pasi Vuorio.
Suomalaisen koodin edistäjä -tunnustuksella päätettiin tänä vuonna palkita kaksi tekoälyn parissa toimivaa asiantuntijaa.
Susanna Kallio työskentelee Nokialla ympäristöarviointimenetelmien ja tekoälyn standardoinnin parissa. Hän on aktiivisesti mukana useissa kansainvälisissä ympäristövaikutusten arviointia edistävissä standardointifoorumeissa. Palkintotuomariston perusteluissa Kalliota kiitellään tärkeästä työstä tekoälyn standardoinnin ja vastuullisuuden edistämisessä.
”Tekoälyn hiilijalanjäljessä ja mitattavuudessa on vielä suuria ongelmia, ja standardityö on omiaan edistämään läpinäkyvyyttä sekä vertailtavuutta”, taustoittaa palkintotuomariston puheenjohtaja, Koodia Suomesta ry:n hallituksen jäsen Ville Nordberg.
Pasi Vuorio toimii monipuolisesti startup-kentällä yrittäjänä ja neuvonantajana. Hänen vasta perustettu yrityksensä ModernPath keskittyy vanhan legacy-koodin modernisointiin ja tekoälyrajapintojen tekemiseen. Lisäksi hän toimii teknologiajohtajana tekoälyautomaatioita asiakaskommunikaation tueksi kehittävässä LastBotissa.
”[Vuorio] on sinnikkäästi ja maanlaajuisesti tuonut esiin tekoälyavusteisen ohjelmistokehityksen hyviä käytänteitä ja opettanut aihetta niin maan kärkituoteyrityksille kuin konsulttitaloillekin”, tuomaristo perustelee.
Valintaan vaikutti myös Vuorion edustamien tekoälystartupien vientipotentiaali.
”Halusimme nostaa esille niin pienempää yritystä, joka toimii kentässä ja jolla on kansainvälistymismahdollisuuksia kuin tekoälyn läpinäkyvyyttä ja vastuullisuuspuolta sekä näiden kehitystarvetta”, kertoo Nordberg.
Tuomaristoon kuuluivat lisäksi edellisvuoden palkinnonsaaja, F-Securen kyberuhkatiedustelupäällikkö Laura Kankaala, Elisan Chief of Software Engineering Jussi Hacklin sekä Kelan IT- ja turvallisuuspalveluista sekä yhteisistä palveluista vastaava johtaja Nina Nissilä.
Vuoden 2025 Suomalaisen koodin edistäjä -palkinnot jaettiin Suomalaisen koodin seuraavat 10 vuotta -juhlaseminaarin jatkoilla Original Sokos Hotel Vaakunassa 8.10.2025. Tavallisesti Suomalaisen koodin edistäjä -palkinnonsaaja julkistetaan Suomalaisen koodin päivänä 11.10., mutta tämä vuosi oli poikkeuksellinen Koodia Suomesta ry:n juhlistaessa 10-vuotisjuhlaansa.
”Suomalaiset etulinjassa tekoälyn ympäristövastuullisuuden kehittämisessä” – haastattelussa Susanna Kallio
”Olen kiitollinen, yllättynyt ja erittäin iloinen”, Susanna Kallio sanoo kysyttäessä, miltä tuntuu tulla valituksi Suomalaisen koodin edistäjäksi.
Tunnustus auttaa jaksamaan työtä, joka on tärkeää ja hyvin ajankohtaista nyt, kun tekoälyn käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti. Mitä enemmän tekoälyä käytetään, sitä isommat ovat sen ympäristövaikutukset.
Kallio kertoo työskennelleensä ympäristöarviointimenetelmien parissa jo noin 15 vuotta. Tekoälyn ympäristövaikutukset ovat tällä hetkellä niin aktiivinen aihe, että siihen on kiinnostusta monissa standardointiorganisaatioissa. Yritysten kannalta ei kuitenkaan ole järkevää, että ympäristövaikutusten arviointiin käytettäisiin useita erilaisia menetelmiä. Kallio on mukana useissa kansainvälisissä standardointifoorumeissa: tällä hetkellä ITUssa, ETSIssä, CEN-CENELECissä sekä ISOn ryhmässä, mutta tavoitteena on löytää yksi, yhtenäinen tapa tehdä asioita.
ETSIn ja ITUn tavoitteena on julkaista standardi mahdollisimman pian, toivottavasti jo vuodenvaihteen jälkeen. Kallio toivoo, että standardi saataisiin yritysten käyttöön pian. On hyvä, että yritykset ovat heränneet ympäristövaikutuksiin ja alkaneet julkaista niistä tietoa, mutta ongelmana on, että tämänhetkiset arviot ja julkaisut eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska jokainen yritys arvioi vaikutuksia omista lähtökohdistaan ja erilaisin menetelmin.
Standardi helpottaa tekoälyn ympäristövaikutusten arviointia ja tarjoaa uutta ymmärrystä. Kun tekoälyn ympäristövaikutukset saadaan todistettua laskennallisesti, voidaan seuraavaksi alkaa etsiä ratkaisuja niiden pienentämiseksi.
Kallio näkee, että tekoälyn ympäristövastuullisuuden kehittämisessä Suomi on etulinjassa. Erityisen tärkeää on löytää ne ”hot spotit”, joissa tekoälyn ympäristövaikutukset ovat kaikista suurimmat, ja löytää uusia keinoja ja teknisiä innovaatioita näiden vaikutusten pienentämiseen.
”Suomessa on hyvää koulutusta ja tutkimusta tekoälyn osalta. Ne pitää valjastaa siihen, että löydetään tapoja ympäristövaikutusten pienentämiseen.”
Tekoälyn ansiosta ohjelmistokehitys ottaa harppauksia eteenpäin, mutta koodarit eivät ole jäämässä paitsioon – haastattelussa Pasi Vuorio
Viimeiset pari vuotta Pasi Vuorio on toiminut päätoimisesti LastBotissa, jossa hän on teknologiajohtaja yksi perustajista. LastBot rakentaa tekoälyautomaatiota asiakaspalveluun, myyntiin ja muuhun asiakaskommunikaatioon yhteistyössä DNA:n kanssa ja on vahvasti matkalla kansainväliseen markkinaan. Silti Vuorio kumppaneineen on juuri perustanut uuden tekoälystartupin, ModernPathin, joka tekee vanhasta legacy-koodista uutta, modernia ja hyvin tekoälyagentteihin integroituvaa softaa.
Tekoäly on muuttanut ohjelmistokehitystä, ja koko kenttä ottaa nyt suuria harppauksia eteenpäin.
Vuorio ennustaa, että 5–10 vuoden sisällä suurin osa koodin kirjoittamisesta on automatisoitu. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koodarit jäisivät paitsioon: ”Kyllä me yhä enemmän tullaan tarvitsemaan erilaisia sosiaalisia kyvykkyyksiä, arkkitehtuuriymmärrystä, systeemiajattelua, käytettävyyttä ja kaikkea sitä mitä tekoäly tällä hetkellä osaa aika huonosti, eli kyllä me edelleen tarvitaan ihminen vahvasti ohjaamaan sitä”, Vuorio kertoo.
Hänestä Suomella on kaikki mahdollisuudet olla tekoälyn ja tekoälyavusteisen ohjelmistokehityksen kärkijoukoissa – vaikka harva suomalaisyritys vaikuttaa toistaiseksi kärkipaikkaa tavoittelevan. ModernPath on pelinavaus, jonka Vuorio toivoo inspiroivan myös muita suomalaisyrityksiä.
”Mä en halua, että me jäädään Suomessa jälkeen tästä, vaan haluaisin, että me kehitettäisiin omia innovaatioita, omia tuotteita ja omaa osaamista meidän yrityksille.”
LastBotilla on ollut tiukka jalansija Yhdysvalloissa, jossa toinen sen perustajista asuu. Vuorio kertoo nähneensä maailmalla paljon osaajia ja ohjelmistokehittäjiä ja tehneensä vertailua eri maiden hinta-laatusuhteesta. Hänen havaintojensa mukaan suomalainen insinööri- ja ohjelmointitaito ovat edelleen maailman huippua.
”Meillä ei ole mitään sellaista hävettävää että me taidossa hävittäisiin. Se on nimenomaan asennekysymys”, hän sanoo.
Työnsä ohella Vuorio on käynyt puhumassa tekoälystä ja kouluttanut muita organisaatioita tekoälyn käytöstä ohjelmistoissa sekä ohjelmistokehityksessä. Lisäksi hän on mukana muutamissa AI-startupeissa neuvonantajana ja sparraajana.
Suomalaisen koodin edistäjä -palkintotuomaristo kiittikin Vuoriota erityisesti tiedon auliista jakamisesta.
”Mä olen 30 vuotta koodannut ja ollut aina ylpeä ohjelmoinnin ja systeemikehityksen ja muun edustaja, joten onhan se hienoa, että voi vielä 30 vuoden jälkeen tehdä impaktin ja tulla huomioiduksi tällaisella palkinnolla. Tuntuu tosi hyvältä”, Vuorio kiittää.