Janne Kalliola työskentelee digitaalisia ratkaisuja tarjoavan Exoven kasvujohtajana ja työstää väitöskirjaa web-alustojen energiatehokkuudesta ja energiankulutuksesta. Hän on ollut Koodia Suomesta -hallituksessa mukana alusta asti, vuodesta 2016 hallituksen puheenjohtajana.
Koodia Suomesta ry:n 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi haastattelemme yhdistyksessä vuosien varrella vaikuttaneita ihmisiä.
Alun perin Koodia Suomesta oli Pasi Kovasen ja Vincitin masinoima tunnus, joka laajeni tietynlaiseksi kansanliikkeeksi. Kalliola kertoo, että Koodia Suomesta veti häntä puoleensa kampanjamaisuudellaan ja grassroots-meiningillään. Kun merkki sai tuekseen oman yhdistyksen, Kalliolasta oli tärkeää olla mukana tukemassa sitä, että liike saa taakseen organisaation ja struktuuria vaikuttavuutta tukemaan.
Suomalaisuuden vieminen eteenpäin on Kalliolalle tärkeää. Hänestä voimme olla ylpeitä siitä, mitä Suomi on saanut aikaan ja miten se on noussut kehitysmaasta maatalousvaltaiseksi valtioksi ja moderniksi yhteiskunnaksi. Hän näkee softan hyvänä tapana tuoda maahan rahaa, sillä se ei kuluta samalla tavalla luonnonvaroja kuin vaikkapa kaivannaisten tai metsän myynti, ja sen jalostusarvo on iso. Sen monistaminen ei vaadi välttämättä paljon mitään, mutta arvo kasvaa.
”Niissä järjestelmissä, joihin nykyinen internet palveluineen pohjautuu, on paljon suomalaista kädenjälkeä”, Kalliola sanoo ja muistuttaa, että siitä huolimatta meillä on vielä parannettavaa siinä, miten saisimme tämän osaamisen näkymään Suomen taloudessa.
Koodia Suomesta nostaa esiin ratkaisuja ja rakentaa yhteishenkeä
Kalliola on toiminut Koodia Suomesta ry:n puheenjohtajana yhdeksän vuotta, eli melkein koko yhdistyksen olemassaoloajan. Hän kertoo olevansa puuhakas ihminen, joka on ehtinyt vaikuttaa monessa muussakin koodaamiseen liittyvässä yhteisössä, kuten Suomen ja Viron Drupal-yhteisöissä.
Jo yhdistyksen alkuaikoina perustajaporukka päätti, että Koodia Suomesta on ratkaisukeskeinen yhdistys, mikä tarkoittaa, että sen sijaan että nostettaisiin esiin ongelmia jonkun ratkaistavaksi, yhdistys pyrkii nostamaan esiin ratkaisuja. Kalliolan mielestä tässä on onnistuttu hyvin. Yhdistyksellä on pitkäaikaisia jäseniä ja vaihtuvuus on kohtuullisen pientä, vaikka yhdistys toimii vähäisillä resursseilla.
Hän kertoo olevansa tyytyväinen yhdistyksessä läpi vuosien vallinneeseen hyvään yhteishenkeen. On mukava nähdä ihmisten ajavan yhteistä hyvää ja tukevan toisiaan sen sijaan, että ajettaisiin vain omaa asiaa.
Hallitustyössä jokainen tuo pöytään omat vahvuutensa
Koodia Suomesta -hallitus koostuu moniäänisestä ja omistautuneesta joukosta ihmisiä eri puolilta Suomea. Hallitus on kehittynyt vuosi vuodelta, Kalliola kertoo. Pyydettäessä kehumaan jotakuta hallituskollegaa hän kehuu vuorotellen kaikkia – jokainen hallituksen jäsen kun tuo pöytään oman osaamisensa ja omat vahvuutensa, jotka auttavat yhdistystä kehittymään.
Varapuheenjohtajana pitkään toiminutta Satu Lapinlampea Kalliola kiittää siitä, että tämä miettii paljon sitä, miten toiminnassa voidaan ottaa huomioon erilaiset näkökannat, tasa-arvo ja esimerkiksi alueellinen jakauma. Ville Nordbergiä ja entistä hallituksen jäsentä Mikko Paltamaata hän taas kiittelee heidän panostuksestaan vihreään IT:hen niin yhdistyksessä kuin sen ulkopuolella.
Vanhemmista hallitusjäsenistä Kalliola nostaa ensimmäisenä esiin Pasi Kovasen, jonka ideasta yhdistys syntyi ja joka toimi Kalliolalle tukipylväänä ja pallotteluapuna yhdistyksen alkuvuosina.
”Kenen tahansa hallituksen jäsenen kanssa tekisin mielelläni yhteistyötä jatkossakin, jos sellainen tilanne tulisi vastaan”, Kalliola tiivistää.
Koodia Suomesta -hallitus kokoontuu livenä 1–2 kertaa vuodessa. Kalliola kertoo, että on hienoa tavata kasvokkain ihmisiä, joita tapaa pääasiassa ruudun välityksellä. Livetapaamiset syventävät tutustumista ja tekevät yhteistyöstä entistä mielekkäämpää.
Hänelle on jäänyt mieleen erityisen hyvin eräs hallituksen puuhapäivä Futuricen toimistolla Tampereella. Siellä hän todisti, miten hallituksen silloinen jäsen Mike Arvela kirjoitti kymmensormijärjestelmällä. Kalliola sanoo taidon hätkähdyttäneen ja inspiroineen häntä – missä rytmissä tekstiä voikaan syntyä! Sattumoisin Arvela päätyi sen jälkeen aina sihteeriksi hallituksen kokouksiin.
Jotain vanhaa ja jotain uutta ohjelmistoalalla
Kalliolan mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ohjelmistoalalla on pysynyt muuttumattomana se, että Suomessa tehdään paljon softaa maan sisälle ja vähemmän maan ulkopuolelle, vaikka toki poikkeuksiakin löytyy esimerkiksi pelialalta.
Työllisyystilanne sen sijaan on muuttunut: vuoteen 2022 asti ala kasvoi, ja rekrytointi ja tekijäpula olivat ohjelmistoyritysten suurimpia haasteita. Nyt alalle työllistyminen on hankalaa etenkin junioreille.
Kalliola sanoo, että vaikka naisia on tullut alalle enemmän, ala on edelleen miesvaltainen, mikä näkyy etenkin siinä, että miehiä on enemmän päättävässä asemassa sekä kovaa arkkitehtuurista suunnittelua ja taustajärjestelmiä rakentamassa. Tätä ongelmaa yritetään ratkoa esimerkiksi stipendeillä.
Tekoäly kiihdyttää muutosta, mutta tulevatko kasvun rajat vastaan?
Isona, parhaillaan käynnissä olevana muutoksena ohjelmistoalalla Kalliola mainitsee tekoälyn. Hänestä on mielenkiintoista nähdä, miten tekoäly ja tekoälyagentit vaikuttavat koodaamiseen.
”Siihen meidän pitää yhdistyksenä puuttua ja auttaa jäsenistöä pärjäämään”, Kalliola sanoo. Yhdistyksen yksi tehtävä on auttaa menestymään niitä yrityksiä, jotka tuottavat suomalaista koodia ja maksavat koodareille palkkaa.
Tekoälyn vaikutuksia on vaikea arvioida. Se kiihdyttää muutoksen nopeutta. Todennäköisesti pienten alkuhankaluuksien jälkeen päädytään tuottavuuden kasvuun, mutta seurauksena voi olla myös esimerkiksi se, että ohjelmistoalan entry level -tason työpaikkojen tarve vähenee.
Toisena isona ohjelmistoalaan vaikuttavana asiana Kalliola mainitsee ilmastokriisin ja vihreän IT:n, josta itse työstää parhaillaan väitöskirjaa:
”Tässä pätee sama kuin tekoälyn suhteen, eli me usein yliarvioidaan lyhyen aikavälin muutokset ja aliarvioidaan pitkän aikavälin muutokset. Tulossa on varmasti jossain vaiheessa sellaisia toisen tai kolmannen asteen vaikutuksia, jotka muuttavat liiketoimintamalleja, kulttuuria, moraalikäsityksiä ja lakeja – mitä on tulossa, sitä on vaikea sanoa, mutta se tulee olemaan mielenkiintoista aikaa.”
Kalliola pohtii, että voi olla, että seuraavan kymmenen vuoden aikana huomaamme, ettei Mooren laki enää toteudu eivätkä laitteiden tehot enää kasva. Se voisi olla mullistava asia, joka johtaisi softan optimointiin.
Hän näkee mahdollisena senkin, että kasvun ja kulutuksen rajat tulevat vastaan. Esimerkiksi Singapore kärsii jo hiekan puutteesta, koska eroosion kuluttamasta hiekasta ei voi rakentaa.
”On hämmentävää, miten tätä planeettaa imetään kuiviin kiihtyvällä vauhdilla, vaikka samalla puhutaan, että sitä ei pitäisi tehdä.”
Hän sanoo aiemmin pohtineensa, että kulutuksen siirtäminen digitaaliseksi voisi olla ratkaisu jatkuvan kasvun ja planeetan rajojen ristiriitaan, mutta toistaiseksi näyttää siltä, että esimerkiksi NFT:t ja pelit vain kuluttavat entistä enemmän tehoja.
Ohjelmistoala suomalaisen yhteiskunnan turvaajana
Jatkossa Koodia Suomesta ry:n pitää jatkaa suomalaista koodia tekevien yritysten tukemista ja levittää suomalaisen koodin ilosanomaa, jotta ala säilyy toimivana ja riittävän tuottoisana kasvaakseen.
Esimerkkinä yritysten tukemisesta Kalliola nostaa esiin yhdistyksen lanseeraaman hiilineutraaliusmerkin, jonka tarkoituksena on tukea ohjelmistoyritysten siirtymää kohti kestävämpiä ratkaisuja. Merkkiä pitää tosin päivittää, mikäli EU:n green claims -direktiivi toteutuu suunnitelmien mukaan. Merkin kehittämistä varten yhdistys on perustanut oman hiilineutraaliustoimikunnan.
”Loppujen lopuksi yhdistyksen tarkoituksena on tukea sitä, että ohjelmistoala tuottaisi veroeuroja Suomeen ja turvaisi suomalaista yhteiskuntaa”, Kalliola sanoo ja muistuttaa, että nykyään puhutaan paljon velkataakasta ja kaikesta siihen liittyvästä, mutta tarvitsemme myös uskoa tulevaan.
Tarve yhdistykselle ei ole kadonnut minnekään: tarvitaan vain uusia tapoja tukea alan toimijoita, jotta suomalainen koodi säilyy relevanttina ja tuo rahaa ja hyvinvointia Suomeen.
Juhlaseminaarissa pohditaan suomalaisen koodin tulevaisuutta
10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Koodia Suomesta järjestää 8.10.2025 juhlaseminaarin. Kalliola toivoo, että tapahtuma tavoittaisi jäsenistön lisäksi laajemminkin suomalaisesta koodista ja Suomen tilanteesta kiinnostuneita.
”On kiinnostava nähdä, miten saamme ihmisiä paikalle ja mitä ajatuksia siellä kuulemme ohjelmistoalan seuraavasta kymmenestä vuodesta. Olemme saaneet tapahtumaan mielenkiintoisia puhujia, joilla on varmasti ajankohtaista sanottavaa.”
Teksti: Johanna Berlin