Miksi Suomesta pitää tulla koodia?

Tammikuun lopussa Vincit julkisti Koodia Suomesta -tunnuksen ja avasi koodiasuomesta.fi-sivun. Kolmessa kuukaudessa mukaan liittyi yli 260 yritystä.

Tässä kirjoituksessa kerron, miksi pidän koodausta elintärkeänä koko Suomen kannalta. Jos olet kiinnostunut itse tunnuksen syntytarinasta, voit lukea siitä kertomuksen Vincitin blogista.

Suomi, meillä on ongelma

Tietotekniikka uhkaa ainakin joka kolmatta työpaikkaa. Valitettavasti tämä ei vielä ole kaikille valjennut.

Ainoa keino varmistaa Suomen menestys lähitulevaisuudessa on pitää huolta siitä, että olemme maailman johtavia maita ohjelmistokehityksessä. Pelialaa lukuun ottamatta Suomesta puuttuu toistaiseksi maailmanlaajuisesti tunnetut ohjelmistotuotteet. Meillä ei ole vastinetta Ruotsin Spotifylle tai Viron Skypelle.

Toivon, että Koodia Suomesta voi omalta osaltaan rohkaista siihen, että Suomestakin tunnettuja tuotteita saadaan. Ehkä lähitulevaisuudessa ”Code from Finland” -tunnus on jopa globaalisti tunnistettu laadukkaiden bittien merkki?

Lisää koodaajia Suomesta

Suomalaisilla ohjelmistoyrityksillä on yhteinen ongelma: ala ei nauti ansaitsemaansa arvostusta eikä houkuttele etenkään naisia. Vuodesta toiseen ohjelmistokehittäjistä on jatkuva pula.

Samaan aikaan kuitenkin it-alalla viihdytään hyvin: esimerkiksi kaikki Suomen parhaat työpaikat ovat olleet ohjelmistoalan yrityksiä. Alan yritysten pitää ryhdistäytyä ja häpeämättä rummuttaa miten mahtavaa on olla töissä erityisesti suomalaisessa ohjelmistoyrityksessä. Sitä kautta voimme houkutella myös ulkomaisia huippuasiantuntijoita Suomeen.

Miksi suomalaisen asiakkaan kannattaa ostaa koodia Suomesta?

Perinteinen ohjelmistokehityksen vesiputousmalli on pitkälti korvautunut 2000-luvun aikana ketterillä menetelmillä.

Räätälöidyssä ohjelmistokehityksessä ketterien menetelmien menestyksekäs hyödyntäminen edellyttää, että asiakkaan ja toimittajan välillä ei ole suurta etäisyyttä. Täydellisen dokumentoinnin sijaan projektin onnistumisen pohjalla on jatkuva, mutkaton kommunikointi. Ja tehokkain kommunikointi ei onnistu etäyhteyksillä.

Usein myös maan käytäntöjen tuntemisesta on suuri hyöty järjestelmiä kehitettäessä. En esimerkiksi itse ole koskaan käynyt Intiassa. Pitäisin melkoisen hankalana tietojärjestelmän kehittämistä paikallisen postin tarpeisiin, kun en omaa mitään kokemusta Intian postilaitoksesta. Onko siellä asiamiesposteja? Onko kirjeissä eri luokkia? Onko pakettiautomaatteja? Onko koko maassa vain yksi postilaitos? Milloin posti jaetaan? Nuollaanko postimerkit? Voiko postissa maksaa luottokortilla?

Vastaavien suomalaisten prosessien ymmärtämisen kanssa on painittu monissa ulkomailla toteutetuissa projekteissa. Ja valitettavan usein lopputulos on päätynyt otsikoihin.

Tehdään tästä yhdessä suurta

Tunnus ja kampanja on siis lähtöisin yhdestä ohjelmistotalosta. Nyt kun lähes 300 yritystä on mukana, on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen.

Uskon, että Koodia Suomesta -hankkeella on potentiaalia kasvaa todella isoksi ja tunnetuksi. Vahvan yhteisön kehittymisen edellytys kuitenkin on, että hankkeen takana ei ole yksi ohjelmistotalo vaan aidosti riippumaton taho. Niinpä olen saanut Vincitiltä luvan aloittaa toimenpiteet uuden kodin löytämiseksi hankkeelle. Jatkoa suunnitellaan muiden mukana olevien yritysten kanssa ja valmista pitäisi olla jo ennen lomakauden alkua.

Uudet yritykset ovat jatkuvasti tervetulleita liittymään mukaan. Nostetaan yhdessä suomalainen koodi ansaitsemaansa arvoon!

Mietteesi aiheesta “Miksi Suomesta pitää tulla koodia?

  1. Kumpa täällä Järviseudulla tajuttaisiin, että 65 prosenttia tulevaisuuden ammateista on sellaisia, joissa tuleva sukupolvi käyttää päivittäin ATK-ohjelmia työssään. Tästä on olemassa laaja valtakunnallinen tutkimus,josta seutukunnan opetustoimi on tietoinen. Paikallisessa kauppaoppilaistoksessa keskitytään vain digitaaliseen kuvankäsittelyyn, jonka ammattilaiset menevät Etelä.-Suomeen. Tätä aluetta he eivät hyödytä taloudellisesti. opiskelun jälkeen. Verotuksellisista syistä johtuen paremman yhteisöverotuoton saa tällä alueella keskittymällä ATK-ohjelmointiin.

    Outoa on, että kauppaoppilatoksen eli Järviseudun Ammatti-instituutin Hoiskontiellä sijaitsevän koulun opetusohjelman vaihtoehdoksi on tulemassa syksyllä Counter Strike -pelisarjaan osallistuminen. vaikka nimenomaan ohjelmien laatiminen on sitä perustyötä, jota alueella kaivattaisiin eri teollisuudenhaarojen ja palvelujen sektorilla. Pilotoinnin, ideariihien ja ajatushautomotoiminnan avulla voidaan löytää paremmin ohjelmointiin liittyviä narkkina-aukkoja suuremmasta tiietomassasta.. Tästä on meillä kokemusta. Pelkällä sorminäppäryydellä ei pärjää, koska Counter Strike -pelisarjassa on kova kilpailu kansainvälisellä tasolla. Palkinnot ovat Suomessa pieniä.Toinen vaihtoehto olisi sitten 3D-tulostusohjelmat erilaisissa tuotesuunnitteluissa ja tuotteiden valmistamisessa.vaikkapa rakennustyössä.

    Pistän tämän teille tiedoksi. Ehkäpä saamme tätä kautta lisää ATK-ohjelmoinnin yrityksiä tänne. Viime vuonna Suomessa oli tarve 9 000 ohjlemoijalle. Tänä vuonna tuo tarve kasvaa 2 000:lla. Järviseudulla tuo varovaistenkin arvioiden mukaan tarkoittaa satoja ohjelmoijia eri yrityksissä. Tälle alueelle on luotavissa toinen taloudellinen tukijalka, jos vain halutaan.Puhdasta luontoa on ja vuokrataso on kohtuullinen asunnoissa ja samoin palkkataso on myös kohtuullinen. Viimeksi vapaa-aikaan on investoitu Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivusen haastattelun mukaan yhteensä yli 20 miljoonaa euroa, joten lapsetkin viihtyvät täällä. Ottakaa yhteys Järvi.Pohjanmaan Yrityspalveluun, joko toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopaan tai palvelusektorista vastaavaan henkilöön Jouko Etulaan.niin päästään paremmin keskustelemaan aiheesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.