Yhdistyksemme hallituksen suunnittelupäivässä viime viikolla puhuimme paljon, miksi tämä yhdistys on olemassa ja miksi tähän porukkaan kuuluminen on tärkeää.
Näin hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa ajattelin avata hieman omaa ajatteluani aiheesta.
Olen taustoiltani varmaankin hyvin tyypillinen suomalainen koodari. Isovanhempani viljelivät maata – toiset pientilalla Hankasalmella ja toiset aikoinaan isoa ja sittemmin lohkottua tilaa Polvijärvellä – ja vanhempani olivat toimihenkilöitä, töissä Säästöpankissa ja Hankkijalla.
Vartuin Polvijärvellä, pienellä maalaispaikkakunnalla Pohjois-Karjalassa. Vapaa-aika meni pitkälti tietokoneiden parissa alle kymmenvuotiaasta – repertuaariin kuului Vic-20, C-16, Amiga 500 ja lopulta Amiga 4000. Polvijärven peruskoulu ja lukio oli hyvätasoinen ja kavereiden kanssa oli tietenkin kilpailua koulumenestyksestä.
Lukion jälkeen hain ja pääsin Teknilliseen Korkeakouluun Otaniemeen opiskelemaan tietotekniikkaa. Työskentelin opiskelujen yhteydessä ensiksi TKK:lla ja sen jälkeen lyhyesti SSH:lla, josta menin pitemmäksi aikaa First Hopille. Samalla valmistuin diplomi-insinööriksi ja pian tekniikan lisensiaatiksi.
First Hop vaihtui Continuentiksi, josta päädyin lopulta yrittäjäksi Exoveen. Matkan aikana perhe on kasvanut kolmella lapsella ja nyt aika jakaantuu perheen, firman ja vapaaehtoistoiminnan – kuten tämä Koodia Suomesta puheenjohtajuus – kesken.
Jos olisin syntynyt johonkin muuhun maahan – käytännössä Pohjoismaiden ulkopuolelle – tarinani olisi voinut olla hyvin erilainen. Olen nauttinut suomalaisista eduista – toimivasta terveydenhuollosta, ilmaisesta koulutuksesta ja yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta. Nyt on lasteni vuoro olla tässä putkessa.
Mitä enemmän olen verkostoitunut kansainvälisesti avoimen lähdekoodin yhteisöjen kautta, sitä vaikuttuneempi olen ollut suomalaisesta järjestelmästä.
Enkä pelkästään tarkoita noita ilmaisia asioita – vaan myös sitä, että jos minulla on oikeaa asiaa, pääsen käytännössä puhumaan siitä kenelle haluan. Minun ei tarvitse miettiä verkostojani, hakea tuttavanpalveluksia ja esittäytymisiä – eikä lahjoa(!) ketään – vaan voin luottaa, että voin edetä asia edellä.
Koodarina ja koodarien esimiehenä olen huomannut, että kulttuuritaustoistaan riippumatta koodarit arvostavat asia edellä menoa, matalia organisaatioita ja suoraa puhetta. Kaikki kovin tuttuja asioita meille suomalaisille.
Olemme synnyttäneet kansakuntana tähän maahan hienon kulttuurin koodareille. Täällä koodarin on helppo olla, koska hänen ja yhteiskunnan arvot ovat lähempänä toisiaan kuin monessa muussa maassa. Ja tämä maa toimii, kaikki asiat hoituvat helposti verrattuna näihin muihin maihin.
Olen itse sitä mieltä, että tämä maa kulttuureineen on säilyttämisen ja kehittämisen arvoinen. Olen sen itse asiassa velkaa Suomelle – maa tuki minua urani alkuvaiheessa, nyt on minun vuoroni tukea maata.
Ja siksi olen mukana Koodia Suomesta -yhdistyksessä. Meidän tehtävänämme on pitää huoli, että olemme ”koodarin taivas” myös tulevaisuudessa. Sillä tulevaisuuden rahavirrat ja sitä kautta hyvinvointi syntyy koodilla.
