Koodia Suomesta ry:n 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi haastattelemme yhdistyksessä vuosien varrella vaikuttaneita ihmisiä.
Laura Mänki vastasi yhdistyksen viestinnästä joulukuusta 2019 alkuvuoteen 2024, eli hän on todistanut läheltä yhdistyksen toimintaa lähestulkoon puolet yhdistyksen olemassaoloajasta.
Miten päädyit viestinnän pariin ja Koodia Suomesta -viestintävastaavaksi?
Taustani ei ole tyypillinen viestijätausta: en ole opiskellut journalismia tai viestintää sinänsä vaan opiskelin kieliä ja tietojenkäsittelytiedettä. Viestijänurani aloitin monikielisen viestinnän ja verkkoviestinnän parissa. Tein pitkään käännöksiä ja verkkosivustoja, ja sitä kautta minua alkoi kiinnostaa se, mitä pitäisi tapahtua ennen kuin verkkosivuja tai käännöksiä tehdään. Lähdin kouluttautumaan ja hakeutumaan tehtäviin, joissa voi miettiä enemmän strategista puolta ja viestinnän kokonaisuutta. Viimeisen vajaan 10 vuoden aikana olen työtehtävien myötä fokusoitunut erityisesti työyhteisöviestintään, johtamisviestintään ja sisäiseen viestintään, vaikka melkeinpä joka lajin viestintää on tullut vuosien varrella tehtyä.
Koodia Suomesta -viestijäksi päädyin, kun tuttuni Hanna, joka oli ehtinyt hoitaa yhdistyksen viestintää jonkin aikaa, suositteli tehtävää minulle. Kun itsellä on it-taustaa, niin se oli hyvä match monessakin mielessä.
Millaista oli työskennellä Koodia Suomesta -viestijänä?
Viihdyin tosi hyvin Koodia Suomesta -porukan kanssa. Yhdistyksen ainoana palkollisena roolini oli melko laaja. Käytännössä toimin hallituksen lisäaivona ja -käsiparina ja tein kaikenlaista mitä vastaan tuli. Yhteistyö toimi hirveän hyvin: asioiden valmistelu ja ideointi oli sujuvaa koko ajan. Kaipaan kuukausipalavereja edelleen!
Millaisia asioita Koodia Suomesta työsti viestijäaikanasi?
Vuonna 2019 yksi iso haaste it-alalla oli osaajapula: ihmisiä raavittiin töihin kissojen ja koirien kanssa ja mietittiin, miten saadaan junnuja mukaan alalle. Silloin aihe oli isosti tapetilla myös yhdistyksessä, ja teimme kansainvälistäkin yhteistyötä, koska tilanne ei koskenut pelkästään Suomea.
Osaajapulaa pyrittiin helpottamaan tarjoamalla esimerkiksi webinaareja osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Siihen liittyen on jäänyt mieleen etenkin Amazon Web Services -koulutusohjelma, jota tehtiin laajasti syksyllä 2023. Sitä oli mielenkiintoista organisoida ja saimme siitä hyvää palautetta.
Myös hiilineutraaliusmerkki ja koko vihreän koodin aihe nousivat vahvasti esiin sinä aikana, kun olin yhdistyksessä mukana. Oli hienoa olla mukana omalta osaltani siinä kehityksessä ja se oli vahvasti omien arvojeni mukaista toimintaa, enkä muunlaisessa mukana olisikaan.
Miltä hallituksen ja yhdistyksen touhu vaikutti sinun silmin?
Vastuulliselta, innostuneelta, sujuvalta. Toiminta sekä hallituksen että jäsenistön kanssa oli mutkatonta, hankalatkin tilanteet ratkottiin sujuvasti. Kokemukseni it-alasta laajemminkin on, että siellä ei jäädä vatvomaan asioita vaan lähdetään ratkaisemaan, ja ihmiset ovat tottuneet toimimaan yhdessä. Usein mielikuva koodareista on se, että ne on yksin jossain kammiossa ja hakkaavat konetta, mutta it-alan työ on kuitenkin pitkälti yhteistyötä oman tiimin, asiakastiimin ja koko sen isomman porukan kanssa, eikä siinä voi jäädä yksin mutustelemaan omia juttuja. Se tapa toimia näkyi yhdistyksenkin toiminnassa.
On hyvä, että hallituksessa on ihmisiä, jotka ovat olleet mukana monta vuotta. Heillä on paljon hiljaista tietoa ja laajaa ymmärrystä koko alasta, mikä on arvokasta myös uusille jäsenille.
Miten yhdistyksen viestintä kehittyi aikanasi?
Toiminta vakiintui hyvin paljon niinä vuosina, kun olin mukana. Yhdistyshän alkoi kampanjana, minkä jälkeen kamppis järjestäytyi yhdistykseksi ja alkoi kehittää toimintaa. Tulin mukaan vaiheessa, jossa toiminta oli jo alkanut vakiintua, mutta osa alkuperäisestä porukasta oli siirtynyt muualle. Se oli yhdistyksen murroskohtaa, kun alettiin systematisoida asioita, kehitettiin suunnitelma siitä, mihin ollaan menossa ja mitä halutaan tehdä, alettiin tehdä strategiaa, uusittiin verkkosivut, otettiin uusia kanavia käyttöön ja mietittiin mihin suuntaan pitäisi vaikuttaa.
Jaa jokin mukava muisto Koodia Suomesta -ajaltasi?
Tulin aika omituiseen aikaan mukaan, koska covid tuli, kun olin juuri aloittanut. Kaksi kertaa vuodessa oli järjestetty läsnäkokouksia eri puolella Suomea, mutta sitten niitä ei yhtäkkiä järjestettykään, ja kommunikaatio oli pitkään puhtaasti digitaalista. Sitten kun läsnätapaamisia alkoi taas olla, niin ne olivat kyllä tosi hauskoja.
Esimerkiksi pari vuotta sitten teimme perinteisen kelomökkistrategiaviikonlopun: kiipesimme Rukalla Valtavaaralle ja paikoin oli lunta lantioon asti. Se jäi mieleen ja oli hauskaa, mutta oikeatkin asiat tuli tehokkaasti hoidettua.
Mitä teet nyt?
Olen asettanut kirjoittamisen etusijalle. Siinä missä minulla oli monta vuotta ajatuksena kehittää omaa yritystä, ja teimme töitä isommallakin porukalla, nyt olen tietoisesti pyrkinyt irtautumaan siitä ja toimin enemmän freelance-konsulttina ja freelance-kouluttajana, koska kirjoittaminen ei tapahdu itsekseen.
Minulta julkaistaan pian viides kirja, joka on näillä näkymin sarjan viimeinen. Kirjoitan jo kahta seuraavaa kirjaa, joista toinen on historiallinen rikosromaani ja toinen nykypäivään sijoittuva spefi-kirja.
Koodia Suomesta liittyy kirjailijanuraani kiinteästi, julkaisin nimittäin ensimmäisen kirjani niihin aikoihin, kun tulin yhdistykseen mukaan – kukaan ei vain tiennyt siitä, koska kirjoitin salanimellä Gabriel Korpi. Vasta vuonna 2023 syksyllä aloin ”tulla kaapista” ja kertoa kirjoittamisestani Koodia Suomesta -porukallekin.
Näkyykö it-ala kirjoissasi?
Päätökseen tulevan sarjan kirjat sijoittuvat 90-luvulle, joten niissä ovat käytössä tekstiviestit ja ehkä harvakseltaan sähköposti. Tein tietoisen valinnan siinä, etten halunnut laittaa rikoksia ratkaisevaa päähahmoa käyttämään nettiä ja älypuhelinta.
Nyt työn alla olevassa spefi-romaanissa yksi keskeinen henkilö on suomalainen it-alan ihminen.
Terveiset yhdistykselle ja sen hallitukselle?
Rakkaita terveisiä yhdistykselle ja jäsenille ja onnea ja menestystä! Seurailen yhdistyksen toimintaa somessa ja muissa kanavissa vieläkin. Uskon vahvasti, että tällaiselle aatteelliselle yhdistykselle, jonka pääasiallinen tavoite ei ole raha, on tarve ja paikka. Toivon, että jatkossakin löytyy tapoja kehittää toimintaa ja viedä sitä eteenpäin.