Artikkeli on julkaistu Aamulehden Näkökulma-palstalla 10.8.2017.
Ohjelmistoala vastaa kasvavassa määrin hyvinvoinnista Suomessa. Lähes jokainen vientiyritys käyttää tuotannossaan ohjelmistoja.
Maiden kilpailukyky rakentuu tulevaisuudessa pitkälti ohjelmointiosaamisen varaan. Ict-ala kärsii kuitenkin alati pahenevasta työvoimapulasta.
Tähän me Koodia Suomesta ry:stä ehdotamme kolmea ratkaisua.
Eurostatin tuoreen tilaston mukaan ohjelmistoala työllistää Suomessa enemmän ihmisiä suhteessa työvoiman määrään kuin missään muussa Euroopan maassa.
Suomessa ICT-alalla työskentelevien määrä on 6,6 prosenttia työvoimasta, kun se muissa Euroopan maissa on keskimäärin 3,7 prosenttia.
Kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa ICT-alan yrityksillä on vaikeuksia löytää riittävästi työvoimaa. Suomessa rekrytointiongelmista kärsi viime vuonna useampi kuin joka toinen alan yritys.
Jotta suomalaisten ohjelmistoyritysten kehitys ei hyydy osaavan työvoiman puutteeseen, on alan koulutusmääriä kasvatettava sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistotasolla.
Alan suotuisalla kehittymisellä on merkitystä laajemmaltikin kuin vain alan yrityksissä. Suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky on jo nyt vahvasti ohjelmistovetoista ja ohjelmistojen merkitys vain kasvaa digitalisaation myötä.
Kansakuntana emme voi antautua ulkomaisten ohjelmistotoimijoiden varaan, koska silloin olemme tulevaisuudessa siirtomaatalous ja tuotamme ainoastaan alhaisen jalostusasteen tuotteita. Sillä tiellä emme voi taata hyvinvointimme säilymistä.
Alalle tarvitaan siis lisää työvoimaa, jotta voimme taata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan myös tulevaisuudessa. Ratkaisuja on kolme: edellä mainittu koulutuspaikkojen lisääminen, alan sukupuolijakauman saaminen tasaiseksi ja osaajien muuttaminen Suomeen.
Ohjelmistoala on tällä hetkellä hyvin miesvaltainen: Eurostatin tilaston mukaan Suomessa alalla työskentelevistä 78 prosenttia on miehiä.
Samoin alan opiskelijoiden sukupuolijakauma on huolestuttavasti edelleen hyvin miespainotteinen.
Siksi toivomme, että kaikki lasten ja nuorten kanssa toimivat – vanhemmat, lastentarhanopettajat, opettajat, nuorisotyöntekijät – aktiivisesti kannustaisivat lapsia tutustumaan tietotekniikkaan pintaa syvemmältä ja nuoria hakeutumaan teknisen alan opintoihin.
Erityisesti tyttöjen tekniikkakiinnostuksen ohjaamiseen perinteisestä sukupuolijaosta poikkeavalla tavalla pitää kiinnittää tietoista huomiota varhaiskasvatuksesta alkaen.
On sekä kansantaloudellista että älyllistä tuhlausta jättää pahimmillaan puolet väestöstä teknologia-alan ulkopuolelle. Ohjelmointi ei vaadi tietynlaista kromosomiyhdistelmää vaan luovuutta, loogista ajattelua, johdonmukaista työskentelyä ja kärsivällistä luonnetta.
Lopuksi yhdistyksemme toivoo, että työpohjaista maahanmuuttoa helpotetaan turvaamaan kansainvälistä kilpailukykyämme. Kuten Supercellin perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja totesivat Helsingin Sanomissa (21.7.), Suomi on erittäin houkutteleva maa IT-alan huippuosaajille.
Houkuttelevuus syntyy eheästä ja hyvin toimivasta yhteiskunnasta, jota koodarit ovat nyt ja tulevaisuudessa rakentamassa.
Jotta saisimme parhaat tekijät tähän maahan, tulee maahantuloprosessin olla sujuva ja ennustettava.
Nyt se ei valitettavasti ole kumpaakaan ja tämä haaste on syytä ratkaista mahdollisimman pikaisesti.
Näillä kolmella pitkäjänteisellä toimella mahdollistetaan ohjelmistoalan terve kasvu, huippuosaamisen pysyminen kotimaassa ja lopulta myös hyvinvointimme säilyminen. Nyt vain pitää tarttua toimeen.
Janne Kalliola
Kirjoittaja on Koodia Suomesta ry:n hallituksen puheenjohtaja. Koodia Suomesta ry on suomalaisten ohjelmistoalan yritysten perustama yhdistys, jonka tavoitteena on sekä lisätä Suomessa tehdyn ohjelmointityön arvostusta että varmistaa hyvinvoinnin säilyminen maassa. Koodia Suomesta -merkki on eräänlainen ohjelmistoalan Avainlippu-merkki.
