Tiesitkö, että Koodia Suomesta oli aluksi pelkkä tunnus, jota ohjelmistoyritykset voivat hakea itselleen merkiksi kotimaisesta ohjelmistotuotannosta? Tunnus herätti kiinnostusta, ja melko pian sen ympärille päätettiin perustaa yhdistys.
Haastattelimme Koodia Suomesta -tunnuksen ”isää”, Pasi Kovasta, jonka ideasta tunnus ja yhdistys saivat alkunsa. Nykyään Kovanen työskentelee konsultti-koodaajana Kodanilla, mutta Koodia Suomesta -tunnuksen perustamisen aikaan 2014–2015 hän vastasi Vincitillä markkinoinnista ja brändistä. Kovanen kuvailee itseään ylpeästi pitkän linjan nörtiksi ja onkin tehnyt pitkän ja monipuolisen uran ohjelmistoalan eri tehtävissä.
Kovanen oli mukana Koodia Suomesta -hallituksessa vuodet 2015–2018.
Koodia Suomesta ry:n 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi haastattelemme yhdistyksessä vuosien varrella vaikuttaneita ihmisiä.
Idea ”ohjelmistoalan omasta Avainlippu-merkistä” syntyy – ja pian merkkikin, puolivahingossa
Kovanen kertoo, että ajatus Koodia Suomesta -tunnuksesta syntyi vuoden 2014 syksyllä, kun kolme kokoomuslaista poliitikkoa perusti Facebookiin ryhmän ”Syödään ja juodaan suomalaista”. Kovaselle tuli mieleen, että ohjelmistoalalla voisi olla tarvetta vastaavanlaiselle liikkeelle, joka kannustaisi ostamaan suomalaista koodia. Aihe jäi kytemään mieleen, ja Kovanen jutteli myös kollegoidensa kanssa siitä, olisiko suomalaisella softalla tarvetta omalle Avainlippu-merkille – perinteinen Avainlippu kun ei tuntunut taipuvan käyttöön ohjelmistoalalla.
Samana syksynä Tietoviikossa [nyk. Tivi] oli juttu otsikolla ”Intialaiset muuttavat Suomen it-pelikenttää – ’kustannustaso on painunut alaspäin’”. Jutussa Avanaden Suomen-johtaja kertoi näkemyksiään ja puolusti ohjelmistokehityksen ulkoistamista kaukomaille.
Kovanen otti yhteyttä jutun kirjoittajaan Aleksi Kolehmaiseen keskustellakseen hänen kanssaan ja kertoakseen, että asiaan on olemassa toisenlainenkin näkemys. Keskustelun loppupuolella Kovanen mainitsi ohimennen, että suunnitteilla oli tunnus suomalaiselle koodille. Seuraavana päivänä Tietoviikossa oli juttu otsikolla ”It-ulkoistukset Intiaan synnyttivät Koodia Suomesta -tunnuksen – ’takaa, että työntekijät maksavat veronsa Suomeen’” Jutussa kerrottiin Vincitin pian lanseerattavasta Koodia Suomesta -tunnuksesta.
Kovanen ajatteli, että vaikka tieto kehitteillä olevasta tunnuksesta oli jo julki, ei asian kanssa kannattaisi kiirehtiä – jutun myötä he näkisivät, olisiko tunnukselle kysyntää vai ei. Pian artikkelin julkaisun jälkeen Vincitille alkoikin tulla kyselyjä siitä, miten Koodia Suomesta -tunnuksen saisi käyttöönsä. ”Siinä vaiheessa vastailtiin vaan, että ilmoitellaan heti kun se on olemassa”, Kovanen nauraa.
Kun kyselyitä tunnuksesta oli tullut riittävästi, Kovanen pyysi Vincitin graafikkoa suunnittelemaan tunnuksen.
Ennen kuin tunnusta avattiin maailmalle sen kummemmin, Kovanen halusi varmistua vielä siitä, että ohjelmistoyritysten lisäksi myös asiakkaat näkisivät sille tarpeen. Tunnus lisättiin Vincitin esittelykalvoille ja siitä mainittiin asiakasesittelyjen yhteydessä. Testistä saatiin hyvää palautetta: myös asiakkaat olivat kiinnostuneet merkistä. Vasta nyt Vincitillä vakuututtiin siitä, että tunnusta kannattaa alkaa markkinoida laajemminkin.
Suosio yllätti
Tammikuussa 2015 Koodia Suomesta -tunnukselle luotiin yksinkertaiset nettisivut, joiden kautta yritykset voivat ilmoittautua mukaan. Aluksi tunnus oli maksuton ja avoin kaikille suomalaista koodia tekeville tai käyttäville ohjelmistoyrityksille. Kolmessa kuukaudessa mukaan liittyi huikeat 230 yritystä.
Pian sen jälkeen Tampereella, Helsingissä ja Oulussa pidettiin Koodia Suomesta -tapaamiset, joissa pohdittiin tunnuksen jatkoa. Kävi selväksi, että tunnus olisi erotettava Vincitistä ja sille olisi luotava pohjaksi itsenäinen yhdistys sen sijaan, että se olisi yhden yrityksen hanke.
Koodia Suomesta ry perustettiin 27.07.2015.
Suomalaisen koodin edistäjä -palkinto
”Mietimme, miten voisimme saada yhdistykselle halvalla näkyvyyttä, ja mieleen tuli vaihtoehdot tehdä tutkimusta tai jakaa palkinto. Päädyimme palkinnon jakoon, koska se tuntui mielekkäältä ja toisaalta helpommin toteutettavalta asialta”, Kovanen kertoo. Näin perustettiin vuosittain jaettava Suomalaisen koodin edistäjä -palkinto, joka nostaa esiin henkilöitä ja yhteisöjä, jotka ovat ansiokkaasti edistäneet suomalaista ohjelmistoalaa.
Palkinnonjaossa etuna on, että palkintoraatiin voi kutsua juuri ne henkilöt, joiden toivoo osallistuvan palkintojen jakoon. Lähes kukaan ei kieltäydy tuollaisesta kunniasta, ja Kovaselle palkintoraadin kasaaminen olikin hyvä keino päästä keskustelemaan mielenkiintoisten henkilöiden, kuten Jyrki J.J. Kasvin ja Elina Valtosen kanssa.
”Oliko eka vai toka palkinto, kun kutsuin Tietoviikon päätoimittajan mukaan palkintoraatiin, koska ajattelin, että sitten juttu menee varmasti lehdistöön läpi, ja päätoimittaja tekikin ison jutun siitä”, Kovanen muistelee.
Suomalaisen koodin päivä ja Nörttilive
Kovanen ei muista tarkalleen, missä vaiheessa syntyi idea Suomalaisen koodin päivästä. Ensin ajatuksena oli, että päivän kunniaksi softafirmoissa järjestettäisiin avoimien ovien päivä, mutta sitä pidettiin hankalana, koska toisaalta koodaaminen ei ole kovin tapahtumarikasta ja toisaalta vierailujen järjestäminen muihin yrityksiin omana virka-aikana voi olla vaikeaa. Avoimen ovien päivää korvaamaan syntyi vuonna 2018 Nörttilive, joka sai innoituksensa Norppalivestä.
Vuosittain Suomalaisen koodin päivänä järjestettävä Nörttilive päästää katsojat tutustumaan koodarin työhön ja kurkistamaan eri softa-alan yrityksiin.
”Olen iloinen, että olen saanut olla perustamassa tällaista”
Kovanen oli mukana yhdistyksen hallituksessa sen ensimmäiset vuodet 2015–2018 ja erosi hallituksesta samalla kun lopetti työnsä Vincitillä 2018. Hän on seurannut yhdistyksen toimintaa etäämmältä myös hallituspestinsä päätyttyä.
”On ollut mukava nähdä, miten paljon yrityksiä yhdistyksessä on mukana ja miten eri firmojen ihmiset tekevät yhdistyksen tiimoilta yhteistyötä. 10 vuotta on yhdistykselle hyvä saavutus”, hän kehuu.
Kovasen mielestä Koodia Suomesta on mennyt hänen hallitusvuosiensa jälkeen kaiken kaikkiaan hyvään suuntaan: toiminta on monipuolistunut, ja mukaan on tullut tärkeinä aiheina hiilineutraalius ja vastuullisuus. Hän kehuu Janne Kalliolaa, joka on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana lähes koko sen olemassaoloajan. Myös varapuheenjohtajana toimiva Satu Lapinlampi on ollut mukana pitkään. Yhdistyksen hallituksessa jatkuvuus on tärkeää siinä missä sopivalla vaihtuvuudella voidaan taata, että toiminta säilyy aktiivisena.
”Olen yhdistykseen tosi tyytyväinen ja olen iloinen, että olen saanut olla perustamassa tällaista”, Kovanen sanoo.
Miten ohjelmistoala on muuttunut näiden viimeisten 10 vuoden aikana ja millaisia muutoksia Kovanen ennustaa tuleville vuosille? Se selviää haastattelun toisesta osasta.
Teksti: Johanna Berlin