Koodia Suomesta ry:n 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi haastattelemme yhdistyksessä vuosien varrella vaikuttaneita ihmisiä. Tällä kertaa haastattelimme Pasi Kovasta, jonka ideasta ja aloitteesta Koodia Suomesta -merkki sai alkunsa.
Lue haastattelun ensimmäinen osa ja tutustu Koodia Suomesta ry:n syntytarinaan.
Koodia Suomesta -yhdistyksen ensimmäisiä vuosia Pasi Kovanen kuvaa softakehityksen kultapossuajaksi, jolloin firmojen ei tarvinnut panostaa asiakashankintaan juuri ollenkaan. Isompana haasteena ohjelmistoyrityksillä oli rekrytointi, jossa ei aina ylilyönneiltäkään vältytty.
Viimeisen kahden vuoden aikana tilanne on muuttunut totaalisesti, ja kysynnässä on nähty dramaattinen muutos. Ohjelmistoyritykset ovat joutuneet vähentämään henkilöstöään, moni on jäänyt työttömäksi, ja tällä hetkellä ohjelmistoalan työpaikoista käydään kovaa kilpailua. Tilanne ei toki koske pelkästään kotimaista ohjelmistoalaa.
Kovasen mielestä tällä dramaattisella muutoksella, ikävistä puolistaan huolimatta, voi olla alaa tervehdyttävä vaikutus.
”Monilla alalle tulijoilla on ollut täysin epärealistinen käsitys palkkatasosta ja työntekijän eduista, että voisi esimerkiksi kieltäytyä projektista mistä tahansa syystä, mikä on täysin absurdia työelämässä”, hän kertoo.
Kovanen kritisoi pitkään vallinnutta trendiä mainostaa ohjelmistoalaa jokaiselle sopivana alana. Hänen mukaansa on ehdottoman hyvä asia, että monimuotoisuus alalla kasvaa, mutta on harhaanjohtavaa sanoa, että koodarin työ sopii jokaiselle.
”Eihän kaikista ole lakimiehiksi tai lääkäreiksikään – ihmisille pitäisi antaa realistinen kuva alasta.”
Kovanen uskoo, että esimerkiksi softa-alan mainostaminen todella sosiaalisena alana voi johtaa uupumisiin, kun sosiaaliset ihmiset löytävätkin itsensä yksin tietokoneen ääreltä. Työnhakijoiden epärealistiset odotukset voivat heijastua myös ohjelmistojen laatuun, kun työtä on mainostettu helppona ja kenelle tahansa sopivana, vaikka se ei sitä ole.
Tekoäly mullistaa teknologiakenttää
Tukalan markkinatilanteen lisäksi tekoäly muokkaa parhaillaan maailmassa montaakin asiaa, eikä vähiten ohjelmistoalaa.
”Olen itse vuonna 1985 ekaa kertaa Commodore 64:lla ohjelmoinut, ja tähän päivään asti se on aina ollut ihminen ja tekstieditori -asetelma, aika muuttumaton, ja nyt yhtäkkiä tuleekin tällainen disruptiivinen juttu. Silloin ei olisi voinut ajatellakaan, että voit puhua tietokoneelle vaikka suomea, ja se sitten osaa koodata”, Kovanen kertoo.
Hänestä on kiinnostavaa, että teknologian ja ohjelmoinnin saralla tapahtuu vihdoin jotain mullistavaa pitkään kestäneen staattisen kauden jälkeen – ”Älypuhelinten tulon jälkeen ei ole tapahtunut juuri mitään ennen AI:ta”, hän sanoo. Sitä hän ei kuitenkaan halua lähteä ennustamaan, mihin tekoälyn kehitys on menossa.
”Siinä maailman parhaat softafirmat kilpailee tällaisessa must-win taistelussa, ja niillä on aivan mielettömät rahat siellä takana ja vauhti hurjaa.”
Kovasen mielestä on sääli, että tekoälyasioissa Suomi ja koko Eurooppa ovat pahasti jäljessä Yhdysvaltoja ja Aasiaa.
”EU hehkuttaa sitä, että reguloidaan tekoälyä, mutta tästä seuraa se, että hienoimpia juttuja ei Euroopassa päästä käyttämään ollenkaan. Isoja AI-teknologiafirmoja tämä ei edes haittaa, koska Eurooppa on niin mitätön alue.”
Voiko tekoäly vihdoin muuttaa tapaa, jolla käytämme tietokoneita?
Millaiseksi Kovanen visioi ohjelmistoalan seuraavat 10 vuotta?
Tulevaa on hankala ennustaa.
”Jos ajattelee disruptiivisia asioita, jotka muuttaa maailmaa, niin ne tulee aina yllättäen.”
Kymmenen vuotta on pitkä aika, kun heti huomennakin voi tulla mikä tahansa disruptio, jota on tänään vaikea nähdä. Esimerkiksi tästä Kovanen antaa iPhonen, joka tuli markkinoille yllättäen vuonna 2007 ja syrjäytti Nokian, jolla oli 40 % markkinaosuus vuonna 2006 eikä näennäisesti mitään pelkoa syrjäytetyksi tulemisesta.
Samalla tavoin tekoäly tuli yllättäen, ja matematiikka sen takana on varsin tuoretta.
Kovanen uskoo, että tulevien vuosien aikana tekoäly tulee muuttamaan tapaa, jolla käytämme tietokoneita.
Paraikaa kovaa vauhtia yleistyvät agenttijärjestelmät voivat tehdä asioita ihmisten puolesta, kirjautua tietojärjestelmiin ja käyttää niitä. Tulevaisuudessa tietokonetta voi ohjata vapaamuotoisesti puhumalla – ja millä tahansa kielellä.
Ohjelmistoalaan tekoäly voi vaikuttaa esimerkiksi niin, että työt lisääntyvät vaatimusten kasvaessa. ”Vaatii hirveästi uutta osaamista ja investointejakin, jos kaikkien ohjelmistojen pitää tulevaisuudessa toimia AI-yhteensopivasti”, Kovanen muistuttaa.
Mitä Koodia Suomesta voisi jatkossa tehdä säilyäkseen ajankohtaisena kaikkien ohjelmistoalaan ja teknologiakenttään vaikuttavien muutosten keskellä?
”Tulevaisuudessa myös tekoälypuolta voisi miettiä”, Kovanen pohtii. ”Voisiko olla ’tekoälyä Suomesta’? Monenlaisia hankkeita tekoälyyn liittyen on, mutta yhdistystoiminta on luonteeltaan erilaista kuin megahankkeet.”
Teksti: Johanna Berlin