Hiilineutraaliusmerkki

Suomalainen ohjelmistoala on monissa asioissa edelläkävijä, myös vastuullisuudessa. Hiilineutraaliuden suhteen näin ei kuitenkaan ole, ja ICT-alan päästöt ovat voimakkaassa kasvussa. Kannustaakseen ohjelmistoalan ilmastoviisautta Koodia Suomesta ry on perustanut merkin, jonka avulla jäsenet voivat tuoda esiin ponnistuksiaan kohti hiilineutraalimpaa ohjelmistotuotantoa. Merkki auttaa myös ostajia tekemään ilmastoviisaampia hankintapäätöksiä. Merkin perimmäinen tarkoitus on tehdä itsensä tarpeettomaksi ja saattaa hiilineutraalius osaksi alan normaaleja käytäntöjä.

Hiilineutraaliusmerkkiä voivat hakea kaikki yhdistyksen varsinaiset jäsenet eli yritysjäsenet. Merkin hakeminen edellyttää hiilijalanjäljen laskentaa, minimointia ja kompensointia. Merkkiä haetaan erillisellä lomakkeella. Yhdistys varaa oikeuden tutustua hakijayrityksen hiilineutraaliusmateriaaleihin. Yhdistyksen hallitus käsittelee merkkihakemukset kuukausikokouksessaan ja päättää hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Merkin käyttöoikeus alkaa hallituksen antamasta hyväksynnästä ja merkki on voimassa vuoden kerrallaan. Merkin haltijat julkaistaan Koodia Suomesta ry:n kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Hiilineutraaliusmerkin kriteeristö on laadittu yhteistyössä Macon Oy:n Sanna Taskilan kanssa. Yhdistys tarjoaa jäsenetuna Macon Oy:n hiilijalanjälkilaskennan erikoishintaan, mutta merkin myöntämisessä ei ole väliä, onko laskenta tehty itse tai jonkin muun asiantuntijakumppanin avulla.

Merkit on tähän mennessä myönnetty Konseptolle, Hiotulle, Fraktiolle ja Exovelle.

Lehdistötiedote 31.3.2022: Koodia Suomesta ry:n hiilineutraaliusmerkki kannustaa ohjelmistoalaa ilmastoviisauteen.

Koodia Suomesta -hiilineutraaliusmerkki.

Kriteeristö

Saadakseen Koodia Suomesta Hiilineutraali yritys -merkin yrityksen tulee sitoutua seuraaviin ehtoihin:

  • Yritys on Koodia Suomesta -yhdistyksen varsinainen jäsen.
  • Yritys laskee oman hiilijalanjälkensä vuosittain alalla yleisesti käytössä olevien menetelmien mukaisesti.
  • Yritys sitoutuu minimoimaan omaa hiilijalanjälkeään.
  • Yritys kompensoi hiilijalanjälkensä vähintään vuosittain yhden tai useamman luotettavan kompensaatiopalveluntarjoajan avulla.
  • Käytetyt kompensaatiomenetelmät ovat linjassa hyvän kompensaation kriteerien kanssa.

Hiilijalanjäljen minimoinnin tulee olla tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa. Esimerkkejä tällaisista minimointitoimista ovat muun muassa

  • matkustuksen vähentäminen tai vähäpäästöisemmän matkustusmuodon suosiminen,
  • kiertotalous,
  • energiansäästötoimet,
  • ei-välttämättömien hankintojen karsiminen,
  • vähäpäästöisten tarjoilujen suosiminen,
  • hiilineutraalien toimittajien valinta,
  • valmiiksi kompensoitujen tuotteiden tai palvelujen hankinta ja
  • matkustuksen vähentäminen.

Lisäksi suosittelemme ympäristövaikutusten arviointia lisättäväksi osaksi yrityksen hankintakriteeristöä.

Hiilijalanjäljen laskentaan tulee ottaa kaikki Greenhouse Gas -protokollan mukaiset scope 1 ja scope 2 -päästöt sekä kaikki olennaiset scope 3 -päästöt, joilla on suora kytkös yrityksen liiketoimintaan.

Scope 1 -päästöjä ovat kaikki yrityksen suorat kasvihuonekaasupäästöt: yrityksen omistamien kiinteistöjen, oman energiantuotannon sekä yrityksen omistamien tai hallinnoimien ajoneuvojen päästöt.

Scope 2 -päästöjä ovat ostoenergian, kuten yrityksen omaan käyttöön hankitun sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannosta aiheutuvat päästöt.

Scope 3 -päästöjä ovat yrityksen arvoketjusta aiheutuvat epäsuorat päästöt, mm. yrityksen ulkoistettu logistiikka, jäte- ja vesihuolto, kierrätys ja materiaalien hankinnan päästöt. Muita esimerkkejä olennaisista liiketoimintaan liittyvistä scope 3 -päästöistä ohjelmistoyrityksillä ovat

  • kolmannen osapuolen verkkopalvelut,
  • vuokrattu omaisuus,
  • liikematkustus,
  • henkilökunnan työmatkat,
  • kaikki laitteet, kalusto ja kalusteet,
  • tietoliikenneyhteydet, palvelinsalit ja pilvipalvelut sekä
  • toimistotarjoilu ja -tarvikkeet.

Mikäli yksittäinen scope 3 -päästö ei toistu tai sen päästömäärä on merkityksetön yrityksen koko päästöjen suhteen, ja päästön laskenta on monimutkaista, se voidaan jättää laskematta.

Yrityksen tuottamien ratkaisujen käyttö ja siitä syntyvät päästöt lasketaan yrityksen asiakkaiden hiilijalanjälkiin, eikä niitä huomioida tässä laskelmassa. Samoin yrityksen mahdollisia sijoituksia ei huomioida.

Kompensaatiopalveluntarjoajalta kannattaa vaatia luotettavaa kolmannen osapuolen valvontaa, kuten esimerkiksi Gold Standard -sertifiointia tai muuta soveltuvaa menetelmistä riippuen.

Lisäksi tulee varmistaa, että kompensaatiomenetelmä on linjassa hyvän kompensaation kriteerien kanssa. Osassa kompensaatiomenetelmistä tulokset eivät ole todennettavissa, osa voi olla turhia ja osa jopa haitallisia päästöjen vähentämisen kannalta. Kompensaatiomarkkinan sääntelyä ollaan parhaillaan lisäämässä, mutta kirjoitushetkellä se on vielä vähäistä.

Lähteitä hyvän kompensaation kriteereistä:

Miten edetä?

Alkuun pääset esimerkiksi tutustumalla Koodia Suomesta ry:n järjestämiin hiilineutraaliusaiheisiin webinaareihin.

Katso tallenteet webinaarisivultamme!