Lausunto luonnoksesta Suomen digitaaliseksi kompassiksi

Koodia Suomesta ry:n lausunto luonnoksesta Suomen digitaaliseksi kompassiksi 13.5.2022
Mikko Paltamaa, Satu Lapinlampi, Janne Kalliola

Yleistä

Luonnos Suomen digitaaliseksi kompassiksi Lausuntopalvelussa

Digitalisaation ja datatalouden murroksessa menestymiseksi ja kansallisen digitalisaatiokehityksen ohjaamiseksi Suomelle ollaan laatimassa vuoteen 2030 ulottuvaa kansallista strategista etenemissuunnitelmaa – digitaalista kompassia. Tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030.

Suomen digikompassi muodostuu EU:n digikompassin mukaisesti neljästä osa-alueesta: osaaminen, digitaalinen infrastruktuuri, yritysten digitalisaatio ja digitaaliset julkiset palvelut. Suomen kansallisen kompassin osa-alueet yhdistää digitaalisen kompassin visio, jossa on asetettu tavoitetila digitalisaation ja datatalouden kehitykselle vuoteen 2030. Osa-alueiden alle on koottu Suomen priorisoidut tavoitteet visioon pääsemiseksi.

Lausunnoille lähetetty digitaalinen kompassi on luonnosversio, jonka kehittämiseksi ja jatkovalmistelun tueksi pyydetään lausuntoja sidosryhmiltä. Kompassin valmistelua jatketaan lausuntopalautteen pohjalta ja tarkastelemalla sitä EU:n lopullista digitaalista kompassia vasten. Lopullinen Suomen digikompassi laaditaan syksyn 2022 aikana ja lähetetään vielä kertaalleen lausunnoille.

Vastaukset lausuntopyynnön kysymyksiin

1. Kompassin tarkoitus

Koodia Suomesta ry rakentaa yhteiskuntaamme ja edistää suomalaisen ohjelmistokehityksen arvostusta Suomessa ja ulkomailla. Yhdistämme kaiken kokoiset ja -tyyppiset ohjelmistoalan yritykset ja yhteisöt sekä alan ihmiset eri puolilla Suomea. Jäsenyhteisöjä meillä on noin 250.

Koodia Suomesta ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto liittyen luonnokseen Suomen digitaalisesta kompassista.

Pidämme Digikompassin aihealuetta erittäin tärkeänä mm. Suomen ICT-kilpailukyvyn varmistamisessa, alan vientitulojen kasvattamisessa, ihmisten hyvinvoinnin lisäämisessä ja ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Yhdistyksen mielestä olisi oleellista saada syntymään uusia, kansainvälisiä SaaS-palveluyrityksiä tasapainottamaan ulkomaisten IT-palvelujen käytöstä syntyvää kauppavajetta.

Haluamme myös painottaa, että digitalisaatio on työkalu, sen sijaan että ratkaisu. Digitalisaatio ei itsessään vielä ratkaise mitään yhteiskunnan ongelmia, vaan kaikki riippuu mihin sitä käytetään ja miten.

Luonnoksessa esitetyt haasteet, mahdollisuudet ja tavoitteet ovat lähtökohtaisesti hyviä. Havaitsimme niissä kuitenkin joitakin hyvin oleellisia puutteita, joista kerromme tarkemmin alla. Toivomme kyseisten puutteiden huomioimista Digikompassin kehittämisessä.

Mittareihin, tuloksellisuuden seurantaan ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin emme ottaneet kantaa.

2. Haasteet ja mahdollisuudet

Hiilineutraalius

Ilmastokriisin torjumisen välttämättömyys on tunnistettu Digikompassin johdannossa, mutta lähinnä mahdollisuutena eikä haasteena. Tavoitteissa ja mittareissa se näkyy muutamassa kohdassa hiilikädenjäljen kasvattamisena, mutta ei lainkaan hiilijalanjäljen vähentämisenä.

Tämä on todella iso puute huomioiden Suomen ilmastopolitiikan (mm. Sanna Marinin hallitusohjelman (2019) tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä) ja kansainväliset sitoumukset (mm. Pariisin ilmastosopimus).

https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/hiilineutraali-ja-luonnon-monimuotoisuuden-turvaava-suomi

Arvioiden mukaan vuoden 2020 tienoilla ICT-alan osuus maailman sähkönkulutuksesta oli 4–10 % ja kasvihuonepäästöistä 1,5–5 %. On ennustettu, että vuonna 2030 ICT-alan energiankulutus olisi 21 % koko maailman energiankulutuksesta. Kaikilla digitalisaation ja ICT-alan parissa työskentelevillä on suuri vastuu tämän ongelman ratkaisemisessa.

https://www.lvm.fi/-/ict-alan-kaksi-puolta-ict-ala-kuluttaa-energiaa-ja-materiaaleja-mutta-vie-myos-kohti-hiilineutraalia-yhteiskuntaa-1209919

https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2019-digi-tulee-mutta-riittavatko-resurssit/

Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa, toisin sanottuna paljonko niiden elinkaaren aikana syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Organisaation hiilineutraalius tarkoittaa, että sen toimien seurauksena hiiltä sitoutuu, tai kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, vähintään yhtä paljon kuin niitä toiminnan seurauksena vapautuu ilmakehään. Käytännössä tämä tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä minimiin ja jäljelle jäävien päästöjen kompensointia.

Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi organisaatioiden tulee tehdä ainakin seuraavaa:

  • Vähentää oman toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt minimiin
  • Vähentää oleellisten alihankintaketjujen kasvihuonekaasupäästöt minimiin
  • Kompensoida jäljelle jäävät päästöt luotettavasti (esim. standardien mukaisilla menetelmillä)

Tähän liittyen Koodia Suomesta ry on lanseerannut Suomen ohjelmistoalan oman vapaaehtoisen hiilineutraaliusmerkin keväällä 2022: 

https://koodiasuomesta.fi/yhdistys/hiilineutraaliusmerkki/

Ekologisesti kestävän digitalisaation keinoja on käsitelty ainakin Liikenne ja viestintäministeriön raportissa vuodelta 2020:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162562

Biodiversiteettikato

Toinen yhtä vakava ja ilmastonmuutokseen linkittyvä ekologinen kriisi eli biodiversiteettikato (ts. kuudes joukkosukupuutto tai 6. sukupuuttoaalto) jätetään lähes kokonaan mainitsematta haasteissa ja tavoitteissa.

Hiilineutraaliuden ohella myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen mainitaan keskeisenä tavoitteena Marinin hallitusohjelmassa 2019.

https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/hiilineutraali-ja-luonnon-monimuotoisuuden-turvaava-suomi

Muun muassa digitalisaatiossa vaadittavien tietoteknisten laitteiden valmistaminen aiheuttaa merkittävästi biodiversiteettikatoa, joten se pitää mainita haasteena ja huomioida tavoitteissa.

Totalitarismin uhka

Haasteissa puhutaan kyberturvallisuudesta, mutta jätetään mainitsematta toinen ajankohtainen digitalisaation liittyvä uhkakuva. Digitalisaatiota voidaan käyttää myös kielteisiin tarkoituksiin, kuten kansalaisten valvontaan, mielipiteiden muokkaamiseen, vapauden rajoittamiseen ja pahimmillaan totalitaarisen diktatuurin luomiseen. Tämän suuntaista kehitystä on parhaillaan nähtävissä mm. Kiinassa ja Venäjällä.

Tämä uhkakuva on syytä tuoda esille haasteissa ja ratkaisuja siihen pitäisi esittää tavoitteissa. Uhkakuvan estämiseksi digitalisaation kanssa rinta rinnan tulee kehittää mm. demokratiaa, oikeusvaltiota, sananvapautta, lehdistönvapautta, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta.

Saavutettavuus

Saavutettavuus on mainittu useassa kohdassa, mutta se voitaisiin huomioida paremmin mahdollisuuksissa ja tavoitteissa. Nykyisen osaamisen ja lainsäädännön pohjalta Suomella olisi hyvät mahdollisuudet olla tulevaisuuden edelläkävijä digitalisaation saavutettavuudessa, mikä parantaisi mm. yhdenvertaisuutta ja kilpailukykyä.

https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/

On äärimmäisen tärkeää, että internetin tietomassat ja erilaiset digitaaliset palvelut ovat kaikkien saatavilla. Saavutettavuudella tarkoitetaan esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sen avulla mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää digitaalisia palveluita itsenäisesti ja mahdollisimman helposti. Saavutettavuuden huomioiminen on arvovalinta, joka edistää ihmisoikeuksia ja kaikkien osallisuutta yhteiskunnassa.

WHO:n raportin mukaan noin 15 % maailman väestöstä elää jonkinlaisen vamman kanssa, minkä lisäksi monet muutkin tarvitsisivat saavutettavuutta tai ainakin hyötyvät siitä, esimerkiksi iän, sairauden tai vastaavan syyn takia. Tämä joukko kattaa mahdollisesti noin 20 % väestöstä.

https://www.who.int/teams/noncommunicable-diseases/sensory-functions-disability-and-rehabilitation/world-report-on-disability

Vammojen ohella myös muu ihmisten moninaisuus (ikä, fysiologia, sukupuoli, seksuaalisuus, perhemalli, etnisyys, kulttuuri, uskonto ym.) tulee huomioida digitalisaatiossa.

Markkinointi

Mahdollisuuksissa kannattaisi mainita myyntiosaamisen ohella, ja sitä tärkeämpänäkin, markkinointiosaaminen. Merkittävä osa ohjelmistoalan liiketoiminnasta tapahtuu SaaS-palveluiden online-markkinoinnin ja verkko-ostamisen kautta, jossa perinteisellä myyntityöllä ei ole isoa roolia. Parempi markkinointiosaaminen auttaisi luomaan Suomeen esimerkiksi uusia kansainvälisiä SaaS-palveluyrityksiä.

SaaS-markkinoiden kooksi vuonna 2023 arvioidaan noin 2 triljoonaa USD. Kasvua suhteessa edeltävään vuoteen arvioidaan tapahtuvan 18 %, eikä vuosittaisessa kasvussa näy hidastumista.

https://www.statista.com/statistics/505243/worldwide-software-as-a-service-revenue/

Suomesta on puuttunut Tekesin tyylinen, mutta innovaatioiden kaupallistamista ja markkinointia edistävä taho, mikä osaltaan selittänee sen, että Suomesta löytyy verrokkimaita vähäisempi määrä globaaleja digiyrityksiä. Sellaisen luominen todennäköisesti auttaisi asiaan. Tätä on suositellut ainakin Valtiontalouden tarkastusvirasto, ja markkinointialan liitot suhtautuvat ehdotukseen erittäin myönteisesti.

https://www.marketingfinland.fi/yleinen/markkinoinnin-kehittamiskeskus/

Avoin teknologia

Mahdollisuuksissa ja tavoitteissa ei puhuta lainkaan avoimesta teknologiasta (avoin lähdekoodi, avoimet standardit, avoimet rajapinnat, avoin data), joka olisi merkittävä kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn lähde.

Erityisesti avointa teknologiaa pitäisi suosia julkisissa palveluissa ja julkisissa hankinnoissa, koska se estäisi data- ja järjestelmätoimittajalukkoja ja siten vähentäisi kustannuksia oleellisesti.

Tähän liittyen Kuntaliitto on julkaissut yhteistyössä Suomen avoimien tietojärjestelmien keskuksen COSS ry:n kanssa kunnille oppaan avoimen lähdekoodin hankinnoista maaliskuussa 2022.

https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2022/uusi-avoimen-lahdekoodin-hankintaopas-kunnille

3.1 Tavoitteet / Osaaminen

Digitalisaation hiilineutraaliuteen liittyvä osaaminen pitäisi ehdottomasti lisätä tavoitteisiin, koska sen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden kannalta. Esimerkiksi: ”Hiilineutraaliin digitalisaatioon liittyvä osaaminen on Suomessa maailman huippua”.

Eurooppalaiseen arvopohjaan liittyvä osaaminen kannattaisi lisätä mukaan osaamistavoitteisiin, sen lisäksi että pelkkä kyberturvallisuus.

Kestävän ja vastuullisen digitalisaation osaaminen kannattaisi lisätä mukaan tavoitteisiin.

Saavutettavuuteen liittyviä osaamistavoitteita kannattaisi lisätä. Ei riitä, että vain julkiset palvelut ovat saavutettavia, vaan suuren osan muustakin yhteiskunnasta tulee olla saavutettava.

Markkinointiosaaminen kannattaisi lisätä mukaan osaamistavoitteisiin.

Avoimen teknologian osaaminen kannattaisi lisätä mukaan osaamistavoitteisiin.

3.2 Tavoitteet / Infrastruktuurit

Digitaalisen infrastruktuurin hiilineutraalius pitäisi ehdottomasti lisätä tavoitteisiin, koska sen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden kannalta. Esimerkiksi: ”Suomen digitaalinen infrastruktuuri on hiilineutraali”.

Biodiversiteettikato tulee huomioida infrastruktuuriin liittyvissä tavoitteissa.

3.3 Tavoitteet / Yritykset

ICT-alan yritysten hiilineutraalius pitäisi ehdottomasti lisätä tavoitteisiin, koska sen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden kannalta. Esimerkiksi: ”Suomen ICT-ala on lähes hiilineutraali”.

Yritysten tarjoamien digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen liittyviä tavoitteita kannattaisi lisätä. Ei riitä, että vain julkiset palvelut ovat saavutettavia, vaan suuren osan muustakin yhteiskunnasta tulee olla saavutettava.

Digitalisaation markkinointiin liittyviä tavoitteita kannattaisi lisätä, koska se olisi välttämätöntä mm. digitaalisten palveluiden viennin kasvattamiseksi suhteessa tuontiin.

3.4 Tavoitteet / Julkiset palvelut

Julkisten palveluiden digitalisaation hiilineutraalius pitäisi ehdottomasti lisätä tavoitteisiin, koska sen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden kannalta. Esimerkiksi: ”Digitalisaatioon liittyvissä julkisissa hankinnoissa vaaditaan lähtökohtaisesti hiilineutraaliutta, alihankintaketjut huomioituna”.

Eurooppalaiseen arvopohjaan liittyvä kehittäminen kannattaisi lisätä mukaan osaamistavoitteisiin, sen lisäksi että keskityttäisiin pelkkään kyberturvallisuuteen.

Avoimen teknologian suosiminen kannattaisi lisätä mukaan tavoitteisiin, koska se alentaisi kustannuksia merkittävästi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.